Tilanne Espanjassa yleisesti
Espanjassa hylätään eläimiä jatkuvasti. Sanotaan, että jopa 40 koiraa hylätään joka tunti jossain päin Espanjaa. Epävirallisten tilastojen mukaan jopa 5000 000 koiraa vuosittain. Vaikka hylkäämisiä tapahtuu joka puolella maata, maakunta jossa koira hylätään eniten on Andalucia. Maakunta on tullut tutuksi tuhansille suomalaisille turisteille, jotka ovat käyneet suosituissa lomakohteissa mm. Fuengirolassa Costa del Solilla. Varmoja tilastoja ei ole, mutta ikävä tosiasia on että hylättyjä eläimiä on pelkästään Costa del Solilla vuosittain useita tuhansia. Joukossa on nin rotukoiria kuin sekarotuisiakin.
Eläimiä kohdellaan Andalucian alueella liian usein hyvin epäinhimillisesti. Valitettavasti ainoastaan hylkäämiseen eivät syyllisty paikalliset ihmiset, vaan myös osan aikaa vuodesta Costa del Solilla asuvat ulkomalaiset. Suurimpana ryhmänä mm. britit sekä saksalaiset.
Koiria hylätään hyvin pienistä syistä. Koira haukkuu tai pissaa sisälle, söpö ja pieni pentu kasvaa liian isoksi, koira sairastuu tai koira saa pentuja. Avioerot ja omistajien muutto ovat myös yleisempiä syitä. Samoin koiran vanhuus, joka merkitsee mahdollisesti eläinlääkärikustannuksia. Koiran ostopäätös ei ole tarkkaan harkittu, vaan koiria on hyvin helposti saatavilla edulliseen hintaan. Koiria erityisen edullisella hinnalla autojen takakonteista tai erillisillä lemmikkieläintoreilla, jossa usein näkee eläimiä sullottuina pieniin häkkeihin. Yleinen tapa on antaa koira tai kissa eli ”mascota” lahjaksi. Juhla-aikojen, erityisesti joulun ja pääsiäisen jälkeen tarhat ovat täynnä hylättyjä eläimiä, jotka ovat ohittaneet söpöimmän pentuvaiheen. Myös loma-ajat aiheuttavat paljon hylkäämisiä. Hylätyn pennun tilalle otetaan pian uusi, koska eläimiä on niin helposti saatavissa.
Etelä-Espanjassa on yleistä, että koirat elävät usein koko elämänsä ns pihakoirina, eli ovat kytkettynä kiinni kettinkiin. Moni ns. vahtikoira elää talleissa, vajoissa tai pihalla pääsemättä koskaan sisätiloihin. Turistit ovat usein törmänneet kadulla tai ranta-alueilla vapaana juoksenteleviin koiriin. Kaikki irrallaan juoksentelevat koirat eivät välttämättä ole kodittomia. Etelä-Euroopan maissa on tapana päästää koira ulkoilemaan yksinään, ja monet päästävätkin koiransa ovesta vapaasti yksinään ulos. Valitettavasti liikenne on vilkasta, ja koiria kuolee noin 100 000 liikenteen uhrina. Osa koirista vammautuu ja hylätään, koska auto on tönäissyt eläintä, ja se pitäisi viedä eläinlääkäriin.
Espanjassa eläinsuojelulait ja niiden noudattaminen ovat ns. lapsenkengissä. Eläintä hyödynnetään niin kauan aikaa kuin vain pystytään, jonka jälkeen se kylmästi hylätään. Hevosilla ja aaseilla teetetään raskasta työtä aamusta iltaan, lepotauoista välittämättä, ja niiden hoito laiminlyödään. Hevosten käyttöikä on hyvin lyhyt, 3-5 vuotta. Metsästyskoiria pidetään hyödyllisenä nin kauan kun se jaksaa metsästää hyvin. Koiria saatetaan ottaa metsästyskauden alussa, ja niiden päätteeksi ne tapetaan julmasti, huolimatta siitä että koirat ovat metsästäneet hyvin. Espanjassa on mm. sanonta ”huono koira ei ole luodin arvoinen” tarkoittaa sitä että perinteisesti koirat hirtetään puihin, juoksutetaan auton perässä kuoliaaksi, kivitetään, myrkytetään, poltetaan, pudotetaan tyhjiin kaivoihin tai muurataan vuoren rinteissä oleviin onkaloihin, tai sidotaan kiinni junaraiteisiin. Puuhun hirttämistä pidetään jopa kunnia-asiana, sillä hyvin metsästänyt koira hirtetään kaikken korkeammalle puuhun. Huonosti metsästänyt koira hirtetään niin matallalle, että sen tassut juuri ja juuri hipovat maata, tämä takaa eläimelle pitkän ja tuskaisen lopun.
Tappo- ja kidutustapoja on mitä erilaisempia. Espanjalaisessa kulttuurissa ei eläintä kohdella yksilönä vaan esineenä, jolle voi tehdä mitä haluaa. Valitettavasti. Vuosisatojen perinne ei valitettavasti muutu hetkessä, ja eläinten hyvinvointi koetaan vielä hyvin vieraaksi asiaksi nykypäivän Espanjassa. Onneksi espanjassa on myös todellisia eläinystäviä, jotka kantavat huolta ja vastuuta eläimistään.
Rankkurit keräävät irrallaan juoksevat koirat säännöllisesti kunnallisille ns. tappotarhoille, jossa koiria säilytetään 10 päivää. Tämän jälkeen ne lopetetaan. Lopettamistavat ovat erilaisia, ja niistä liikkuu erilaisia huhuja ja kammottavia kertomuksia aina kaasuttamisesta alkaen. Tarhat ovat huonokuntoisia, ja ne ovat täynnä erilaisia koiria. Tarhat on tarkoitettu koirien väliaikaiseen säilytykseen, ennen niiden tappamista. Koiratarhojen henkilökunnan mukaan Malagasta Gibralttarille ulottuvalla, noin 150 kilometrin mittaisella rannikoilla on noin 3000 koiraa.
Aurinkorannikon yksityiset tarhat eivät lopeta koiria, vaan etsivät niille uusia koteja. Ne myös hakevat kunnallisilta ”tappotarhoilta” koiria aina kun heillä on vapaata tilaa.
